I.
Minkä värisillä kirjaimilla alla oleva sana on kirjoitettu?
PUNAISILLA.
Kokeillaanpa uudelleen:
VIHREILLÄ.
Lähes poikkeuksetta ihmisillä kestää selvästi pidempi aika vastata ensimmäiseen kysymykseen kuin toiseen. Kun sanan sisältö ja sen väri ovat ristiriidassa, menevät meidän aivomme hetkeksi sekaisin. Meille nousee mieleen kaksi eri värisanaa, jotka eivät molemmat voi olla oikein. Meiltä kestää pienen hetken päätellä kumpi onkaan oikea vastaus esitettyyn kysymykseen. Palataan tähän asiaan myöhemmin.
Implisiittinen assosiaatiotesti (Implicit Association Test, IAT) on erikoinen sanatesti. Siinä ruudulle väläytetään erilaisia sanoja, ja testattavan pitää jakaa niitä luokkiin. Aluksi pitää esimerkiksi painaa vasenta nappia, jos oman arvion mukaan ruudulla näkyvä nimi kuulostaa mustan ihmisen nimeltä. Jos nimi kuulostaa valkoisen ihmisen nimeltä, painetaan oikeanpuoleista nappia: Onko Sari todennäköisemmin musta vai valkoinen? Entä Amaal? Pirkko? Ja niin edespäin. Seuraavassa vaiheessa testattavan pitää arvioida eri sanoista, ovatko ne miellyttäviä vai epämiellyttäviä: Kipu? Ilo? Vankeus?
Testin mielenkiintoinen osuus alkaa, kun nämä kokeet yhdistetään. Vasen nappi tarkoittaa nyt joko mustaa tai miellyttävää; oikea valkoista tai epämiellyttävää. Sitten sanoja tulee sekaisin. Tuomas? Viha? Palovamma? Abdirisaq? Hymy? Viimeinen osa on samanlainen, mutta parit vaihdetaan: nyt vasen nappi on musta tai epämiellyttävä, oikea on valkoinen tai miellyttävä. Ja taas tulee sanoja. Tariq? Rakkaus? Ismail? Jaakko? Pelko?
Jos englannin kieli sujuu ongelmitta, voit kokeilla testiä itse ja katsoa, millaisen tuloksen saat.
Tulokset ovat yleensä aika samanlaisia: suunnilleen 80% ihmisistä osaa luokitella sanoja nopeammin, mikäli parit ovat "musta/epämiellyttävä" ja "valkoinen/miellyttävä" kuin silloin, kun parit ovat "musta/miellyttävä" ja "valkoinen/epämiellyttävä".
Tässä tapahtuu sama ilmiö kuin sanoissa VIHREILLÄ ja PUNAISILLA. "Musta" ja "miellyttävä" tuntuvat olevan ristiriidassa, joten meiltä kestää vähän kauemmin vastata. Jos parit ovat "valkoinen" ja "miellyttävä", ei ristiriitaa ole, joten vastaamme nopeammin.
Tervetuloa tiedostamattoman syrjinnän karmivaan maailmaan.
II.
Aika harva ihminen ajattelee olevansa rasisti. Toki poikkeuksia löytyy, mutta yleensä myös ne ihmiset, jotka äänekkäästi vastustavat monikulttuurisuutta ja ilmoittavat toivovansa somalitaustaisten asukkaiden lähtevän pois Suomesta, kiistävät olevansa rasisteja. Esimerkiksi Hommafoorumilla rasismisyytöksiä pidetään yleisesti ottaen vain vastapuolen kyvyttömyytenä kuunnella hommalaisten maahanmuuttokritiikkia.
Lähes kukaan ei siis ajattele olevansa rasisti. Silti IAT:n mukaan suurin osa ihmisistä pitää mustia jotenkin epämiellyttävinä, tai ainakin vähemmän miellyttävinä kuin valkoisia.
Olen aiemminkin kirjoittanut siitä, kuinka suuri osa ajatuksistamme tapahtuu huomaamattamme. Päämme on täynnä erilaisia ajatusvinoumia, jotka kaikki toimivat täysin tiedostamattomalla tasolla. Ei siis liene ihme, että syrjimme toisia ihmisiä, emmekä edes huomaa tekevämme niin. Tämä on tiedostamatonta syrjintää (PDF).
Tiedostamaton syrjintä ei totisesti rajoitu vain ihonväriin. Syrjimme huomaamattamme myös muun muassa lyhyitä ihmisiä (PDF), lihavia ihmisiä, rumia ihmisiä ja naisia.
Taasko tässä syyllistetään valkoisia heteromiehiä? Ei toki! Kunpa meillä olisikin niin hyvä tilanne, että vain pitkät syrjivät lyhyitä ja miehet naisia. Todellisuudessa kaikki syrjivät kaikkia. Naiset syrjivät toisia naisia, jopa enemmän kuin miehet. Lyhyet syrjivät toisia lyhyitä. Lihavat syrjivät mustia ja päinvastoin. Syrjintä on ironista kyllä asia, jota ihmiset harrastavat tasapuolisesti syntyperään tai sosiaaliluokkaan katsomatta.
III.
IAT on vakuuttava näyttö tiedostamattomasta syrjinnästä, mutta joidenkin makuun se on liian teoreettinen. Tiedostamaton syrjintä näkyy kuitenkin myös ihan käytännön tasolla. Esimerkiksi hollantilaiskouluissa.
Hollantilainen koulujärjestelmä muistuttaa hieman vanhaa oppikoulujärjestelmää: 12-vuotiaana oppilaat tekevät tietynlaisen tasokokeen, jonka perusteella he voivat jatkaa joko ammatilliseen tai teoreettiseen opiskeluun valmistavaan kouluun (tai näiden yhdistelmään: systeemi on suhteellisen monimutkainen). Teoreettisempaa koulua pidetään yleisesti ottaen vaikeampana ja se avaa jatko-opiskelumahdollisuuksia korkeammalle tasolle kuin ammatillinen koulu. Jatko ei kuitenkaan määräydy yksin kokeen perusteella, vaan myös opettajan arvio vaikuttaa oppilaan tulevaan sijoittumiseen. Monilla koepisteillä oppilas voidaan sijoittaa joko ammatillisempaan tai teoreettisempaan kouluun, jolloin opettajan arvio ratkaisee.
Kun maahanmuuttajataustaisten lasten tuloksia verrattiin kantahollantilaisiin lapsiin, olivat tulokset häkellyttävät. Marokkolaiset ja kantahollantilaiset lapset saivat tasokokeesta keskimäärin käytännössä samat pisteet. Näillä pisteillä saattoi opettajan suosituksen mukaan sijoittua joko teoreettiseen tai ammatilliseen kouluun.
Opettajien suositukset vaihtelivat hätkähdyttävän paljon oppilaan etnisen taustan mukaan: lähes 70% kantahollantilaislapsista sai suosituksen teoreettiseen kouluun, mutta marokkolaislapsista vain 40% (PDF). Kokeesta tuli samat pisteet, mutta opettajien suositukset olivat aivan erilaisia.
En usko hetkeäkään, että opettajat antavat marokkolaisille huonompia suosituksia siksi, että he vihaavat ulkomaalaisia tai ajattelevat, että marokkolaiset ovat alempaa rotua. He vain päätyvät marokkolaisten kohdalla useimmiten ajattelemaan, että ehkä oppilas sittenkin sopisi paremmin ammatillisiin opintoihin, sillä ei hän jotenkin oikein vaikuta kypsältä teoreettiseen kouluun. Tai että oppilaan kielitaito on kuitenkin niin huono, ettei hän ehkä ihan pärjäisi teoreettisessa koulussa, vaikka hän läpäisikin kielitestin. Tai että hänen käytöksensä ei ihan vastaa sitä, millaista lukiossa odotetaan. Tai jotain vastaavaa. Heidän reaktionsa on lähes varmasti tiedostamaton: jotenkin marokkolainen ei vain heidän mielestään vaikuta yhtä pätevältä kuin kantahollantilainen.
IV.
Osana opinto-ohjaajien koulutusta tutustuimme monikulttuuriseen ohjaukseen. Nimen perusteella odotin tätimäisen lempeää luentoa siitä, kuinka kaikki ihmiset ovat ihan yhtä hyviä ihonväristä huolimatta ja kuinka erilaisuus on rikkautta.
Voi pojat, kuinka väärässä olin. Olen harvemmin kuullut niin armotonta tylytystä kuin monikulttuurisen ohjauksen luennolla.
Monikulttuurisen ohjauksen teoria (kts. esim. Puukari & Launikari 2005 [PDF]) ottaa tiedostamattoman syrjinnän lähtökohdakseen ja vetää siitä säälimättömät johtopäätökset. Ajatteletko olevasi suvaitsevainen ja avarakatseinen opettaja, joka on suorastaan värisokea ihonvärin suhteen eikä ikinä arvioisi oppilaita eri tavalla heidän syntyperänsä mukaan? No, teoria vastaa, OLET VÄÄRÄSSÄ. Sinunkin pääsi on täynnä ennakkoluuloja, eikä niiden kiistäminen auta ketään. Päinvastoin, mitä lujemmalla äänellä kiellät omat ennakkoluulosi, sitä enemmän tuhoa ne aiheuttavat. Olet kuin hollantilaisopettaja, joka ajattelee olevansa täysin tasapuolinen, mutta jotenkin aina vain suosittelee marokkolaisille alemman tason kouluja.
Monikultturisen ohjauksen luennolla näitä ennakkoluuloja kutsuttiin viehättävällä ilmaisulla "sisäinen kiusaaja". Voisi kuvitella, että teoria antaisi jossain vaiheessa ohjeita, miten näistä ennakkoluuloista voi päästä eroon, mutta vielä mitä. "Tunnista sisäinen kiusaajasi", teoria sanoo. "Se on parasta, mitä voit saavuttaa". Kun olet piinaavan rehellisesti myöntänyt itsellesi, millaisia ennakkoluuloja sinulla on, niin ehkä sitten päivästä toiseen muistat korjata omaa käytöstäsi. Käsketkö taas kerran venäläisoppilasta olemaan hiljaa tunnilla? Onko hän oikeasti enemmän äänessä kuin muut luokan oppilaat? Ärsyttääkö sinua, kun kurdioppilaat riehuvat käytävillä? Vai pitävätkö he vain hauskaa aiheuttamatta mitään vaaraa?
Haluatko oikeasti kohdella eri kulttuuritaustoista tulevia ihmisiä oikeudenmukaisemmin? Etsi tyhjä huone, jonka oven mielellään saa vielä lukkoonkin. Istu tai makaa, miten vain tunnet olosi turvallisemmaksi. Ala sitten luetella mielessäsi eri ihmisryhmiä. Jokaisen ryhmän kohdalla myönnä itsellesi kaunistelemattoman rehellisesti, millaisia ennakkoluuloja sinulla on kyseistä ryhmää kohtaan. Varaudu siihen, että tämä herättää sinussa vahvoja tunteita. Tiedän kokemuksesta, että omien ennakkoluulojen myöntäminen itselleen voi olla tuskallista.
Jos jonkun ryhmän kohdalla vastaat "ei mitään ennakkoluuloja", olet hävinnyt tämän pelin. Yritä joskus myöhemmin uudelleen, kun olet valmis olemaan oikeasti rehellinen.
Mitä ennakkoluuloja minulla on..
Somaleista?
Venäläisistä?
Mustalaisista?
Arabeista?
Romanian romaneista?
Suomenruotsalaisista?
Saamelaisista?
Virolaisista?
Äläkä rajoitu vain etnisyyksiin:
Naisista?
Homoista ja lesboista?
Lihavista?
Transsukupuolisista?
Vanhoista?
Teineistä?
...
Omista oppilaistani?
Seuraavaksi: Suvaitsevaisuus ei ole määränpää
"Käsketkö taas kerran venäläisoppilasta olemaan hiljaa tunnilla? Onko hän oikeasti enemmän äänessä kuin muut luokan oppilaat?"
VastaaPoistaOlen venäjän opiskelija yliopistossa. Merkittävä osa, enemmistö, opiskelijoista on venäläistaustaisia esimerkiksi sitä kautta, että toinen heidän vanhemmistaan on venäläinen.
Venäläis- ja suomalaisopiskelijoiden käytöksessä on huomattava ero. Siinä missä venäläiset pulisevat, kyselevät toisiltaan ja häiritsevät tunteja/luentoja, suomalaiset istuvat nöyrästi niska kyyryssä ja kuuntelevat hartaasti.
Venäläiset eivät kiellä tätä edes itse. He ovat kertoneet, että pelkästään venäjänkielisille tarkoitetuilla luennoilla meno vasta villiä onkin. Siihen osallistuu myös venäläinen opettaja.
Oletko aivan varma, että kaiken paasauksesi jälkeen et tullut todistaneeksi, että ennakkoluulot saattavat perustua tosiasioihin? Kulttuurit ovat erilaisia, perheiden odotukset ovat erilaisia.
Kiitos kommentistasi!
PoistaKysymyksesi oli lyhyt, mutta tämä vastaus venähti pitkäksi.
TL;DR: Kulttuurierot ovat merkittäviä, mutta yksilöiden väliset erot vielä merkittävämpiä.
Jos tekstistäni jäi kuva, että kiistän kulttuurierojen olemassaolon, en onnistunut kommunikoimaan kovin hyvin. Kulttuureissa on suuria eroja. Mainitsemani monikulttuurinen ohjaus korostaa jatkuvasti sitä, kuinka tärkeä on ottaa asiakkaan kulttuuritausta huomioon. Jos venäläiset hälisevät mielellään tunnilla, ei heitä pidä yrittää opettaa samalla tavalla kuin hiljaisia suomalaisia - ja päinvastoin. Venäläisten keskusteluhalun voi käyttää hyödyksi tekemällä tunnilla enemmän ryhmätehtäviä ja väittelytilaisuuksia; suomalaisten tunnilla voidaan luennoida enemmän ja tehdä tehtäviä yksilöllisesti kirjasta.
Kulttuuritausta ei kuitenkaan ole ainoa asia, mikä ihmisen toimintaan vaikuttaa. Vaikka eri kulttuurien välillä onkin isoja eroja, on kulttuurien sisällä ihmisten välillä vielä paljon suurempia eroja. Jatkan mainitsemallasi esimerkin parissa: vaikka venäläistaustaiset oppilaat yleensä aiheuttavatkin kursseillasi meteliä, pystyt varmasti luettelemaan useita hiljaisia venäläisoppilaita JA useita äänekkäitä kantasuomalaisoppilaita. Kulttuuria ei tule unohtaa, mutta ihmisiä ei pidä redusoida vain kulttuurinsa edustajiksi.
Luin juuri äskettäin tutkimuksen ( Cimpian, Brandone & Gelman 2011), jossa puhuttiin yleistämisen ongelmasta: jos ihmisille kerrotaan, että 1% hyttysistä levittää Länsi-Niilin virusta, tuntuu lause "hyttyset levittävät Länsi-Niilin virusta" heidän mielestään vastaavan todellisuutta. Mutta jos toisille ihmisille sanotaan "hyttyset levittävät Länsi-Niilin virusta", arvioivat he sen tarkoittavan, että yli 90% hyttysistä levittää virusta.
Suomalaiset tekevät enemmän henkirikoksia per capita kuin saksalaiset. Voi siis sanoa, että suomalaiset ovat keskimäärin väkivaltaisempia kuin saksalaiset. Mutta tämä fakta muuttuu helposti ennakkoluuloksi "suomalaiset ovat väkivaltaisia". Jos jollain on ennakkoluulo väkivaltaisista suomalaisista, voi hän tuntea olonsa pelokkaaksi matkustaessaan Helsinkiin. Erityinen ongelma tästä tulee, mikäli vaikka kansainvälisessä organisaatiossa suomalaisia ei tämän takia uskalleta korottaa järjestön johtopaikoille. Entä jos suomalainen alkaakin tapella kesken kokouksen? Turha ottaa riskiä; parempi valita rauhallinen hollantilainen pomoksi. Ei meillä syrjitä; suomalaisten väkivaltaisuus on ihan tilastoista luettava fakta!
Ennakkoluulojen ongelma on juuri tässä: yksilöä ei enää nähdä yksilönä, vaan hän joutuu vastaamaan stereotyyppisen kulttuurinsa jäsenen teoista. Stereotyypit perustuvat usein johonkin todelliseen ilmiöön, mutta ne yleistetään aivan liian pitkälle.
Minä taidan olla sitten se karmea rasisti, ainakin niiden mielestä jotka tykkäävät neulata toisella tapaa ajattelevia ihmisiä kiinni mielipiteistään ja arvoistaan kuin keräilyperhosia. Perusteita en jaksa nyt kirjoittaa. Ne voi käydä lukemassa vaikkapa YLE WATCH -sivustolta, jossa asiaa juuri nyt käsitellään. Sanon vain sen että rasismi ei tarkoita läheskään aina syrjintää, vaan tiettyjen havaittavien biologisten reunaehtojen havaitsemista, havainnointia, ajattelua, niistä keskustelua. Ei siis mitään rankempaa. Ei mitään rumempaa. Eroja on. Osa niistä on merkittäviä. Jopa sellaisia että niistä kannattaa pitää kiinni. Harmi että arvojen antaminen on joillekin rasismia. Olenko minä siis rasisti siis ollenkaan?
VastaaPoistat. vihreä varavaltuutettu
Kiitos kommentistasi. Yritin käyttää tässä tekstissä sanaa "rasismi" mahdollisimman vähän, sillä ihmiset todellakin tarkoittavat sillä hyvin erilaisia asioita: joidenkin mielestä vain rotuviha on rasismia, toiset laskevat kaiken etniseen taustaan liittyvän syrjinnän rasismiksi ja kolmannet ajattelevat eri ihmisryhmien välisistä eroista puhumisen olevan automaattisesti rasistista.
PoistaItse kannatan keskimmäistä tulkintaa, eli rasismi tarkoittaa minun kirjoissani samaa kuin "syrjintä etnisen alkuperän ja/tai ihonvärin mukaan".
Tein IAT:n netissä pari vuotta sitten, ja siitä saamani tulokset saivat epäilemään, mittaakohan testi oikeastaan syrjintätaipumusta. Tutkin asiaa lisää, ja kävi ilmi, että IAT:n antamien tulosten tulkinnassa on otettu aika paljon vapauksia. Testi voi paljastaa alitajuisen rasistin, mutta se antaa saman tuloksen ("olet alitajuinen rasisti") myös ihmiselle, joka vaan ei sattunut tuntemaan sellaisia ihmisiä, joista testissä on kyse:
VastaaPoista"Instead, they prefer an explanation put forward by another group of researchers [5] that it is more intuitive processing a positive word associated with an in-group than a positive-word associated with an out-group. Processing a positive word with an out-group requires a switch in mental set in order to retreive the correct category membership and this takes up more time.
Taken together, these studies suggest that the IAT-effect is due to in-group/out-group membership and is not based on racial prejudice."
[...]
"Research has shown that those who show a strong IAT-effect are more likely to demonstrate overt racist behavior [6, 7]. The correlation is not that large though. As the Dutch researchers point out, caution should be used when making claims about the IAT's ability to measure characteristics of a person that cause racist behaviors."
http://www.psychologytoday.com/blog/beautiful-minds/201101/does-the-implicit-association-test-iat-really-measure-racial-prejudice-p
Kiitos kommentista ja linkistä!
PoistaOlin jonkinverran kuullut kritiikkiä IAT:n tulkitsemisesta, mutta linkittämäsi PT:n artikkeli oli selkeämpi kuin mikään aiemmin lukemani kritiikki.
Olen täysin valmis uskomaan artikkelin teesin, jonka mukaan IAT mittaa ennenkaikkea positiivisempaa suhtautumista sisäryhmään kuin ulkoryhmään (tai vielä tarkemmin: koska sisäryhmä on tutumpi kuin ulkoryhmä, on sisäryhmään vaivattomampaa yhdistää positiivisiä sanoja ja tunteita). Mutta tämä tulos ei ole mitenkään ristiriidassa minkään kirjoittamani kanssa! Kuten sanoin ylempänä, ei syrjintä rajoitu ihonväriin. Karkeasti ottaen koko tekstini olisi voinut kirjoittaa myös muotoon "ihmiset suhtautuvat varauksella ulkoryhmiin ja suosivat sisäryhmiään".
Lopputulos on kuitenkin sama: marokkolaiselle suositellaan alemman tason koulua. On sinänsä merkityksetöntä, onko häntä syrjitty ihonvärin vuoksi vai ulkoryhmään kuulumisen vuoksi.
Lainaan itsekin tähän loppuun linkittämääsi artikkelia:
"The research I just reviewed suggests that researchers may have overestimated the degree of people's implicit racial prejudice.
This doesn't mean we are in the clear. Throughout the course of evolution humans evolved the ability to quickly categorize those who are in the "in-group" and those who are in the "out-group". This skill can be adaptive when processing a lot of information, but can also be harmful to society when it influences racist thoughts and behaviors."
Miksi muuten hyvät herrat vapaalla ihmisellä ei olisi oikeutta ajatella että kaikki kulttuurit ja kaikki geenipoolit EIVÄT olisi tasavertaisia, yhtä arvokkaita ihmiskunnan kehityksen kannalta? Mistä tämä alitajunnan metsästys? Orwellhan jo kuiskii tässä. jos sinulta on kielletty oma alitajuntasikin. Minä ymmärrän jo ihan pintatajunnan tasolla että eräät kulttuuris-geneettiset ryhmät ovat ihmiskunnan hyvän kannalta jopa vahingollisia? Siis nimenomaan kollektiivisesti, ryhminä, kulttuureina, en puhu yksilöistä. Syrjiminen on aina väärin. Rasismi siinä mielessä ei ole koskaan hyväksyttävää. Mutta tuhoisan käyttäytymismallin saa kyllä nimetä tuhovaksi käyttäytymismalliksi ilman että tulee rasistijahdatuksi. MC Carthy jahtasi 50-luvun USA:ssa kommareita, mm. Chaplin joutui maanpakoon. Nyt meillä jahdataan yhtä suurella vainoharhalla "rasisteja". Harva edes tuntee näiden "kauheiden äärioikeistolaisten" ajatuksia Hesarin analyysiä tarkemmin.
VastaaPoistaLukekaa edes joskus Sarastusta, Halla-ahon Scriptaa (viimeinen päivitys taas uraa uurtava) niin huomaatte joutuvanne rasismi-analogioissanne vaikeuksiin. Jos jossakin Suomessa on vuonna 2014 toisinajattelijuutta, kriittistä älymystöä jne. niin se löytyy nimenomaan noista piireistä. Maailmassa kaikki ei ole tasavertaista, kaikella ei ole samaa arvoa. Jos niin ajatteleminen on rasismia kuten nykyään tulkitaan niin aika rajatussa tilassa yritämme ymmärtää sekavaa maailmaa.
t. vihreä varavaltuutettu
Tämä kommentti muistuttaa uhkaavasti rohkeusdebattia: väitettä, että puhuja on urheasti puolustamassa epäsuosittua mielipidettä, vaikka voimakkaammat tahot yrittävät hiljentää puhujan ja hänen hengenheimolaisensa.
PoistaMonikulttuurisuus ja maahanmuutto tuntuvat olevan erityisen alttiita rohkeusdebatille. Olen kuullut maahanmuuton puolustajien usein valittavan, kuinka rasismin aalto vyöryy yli Euroopan ja vain harvat enää uskaltavat sanoa mitään myönteistä monikulttuurisuudesta, sillä jokainen maahanmuuton puolustaja saa heti roppakaupalla tappouhkauksia.
Samaan aikaan maahanmuuton vastustajat valittavat, kuinka poliittisesti korrekti punamafia hallitsee kaikkia medioita ja yrittää hiljentää jokaisen multikulti-ideologian vastaisen äänen.
Rohkeusdebatit ovat rasittavia, sillä ne hukuttavat kaiken asiallisen keskustelun alleen. On helpompaa ja hauskempaa väittää olevansa sorron uhri kuin oikeasti puolustaa mielipiteitään perustellusti ja kestää se, että kaikki eivät ole samaa mieltä asioista - tai arvoista.
Itse asiassa rohkeusdebatit ottavat minua niin paljon pannuun, että tästä lähtien ryhdyn noudattamaan nollatoleranssia niiden suhteen. Epätavallisia mielipiteitä saa esittää, mutta jos kommentin pointti on siinä, kuinka rohkea kommentoija onkaan esittäessään kiistanalaisia mielipiteitä tai kuinka tietyn mielipiteen esittäjiä vainotaan jatkuvasti, deletoin koko kommentin vailla tunnontuskia.
Hei vihreä varavaltuutettu, otanpa ainakin itse haasteen vastaan ja käyn lukemassa Halla-ahoa (ei tosin tule olemaan ensimmäinen kerta). Toisenlaista ajattelua on aina hyvä edes yrittää ymmärtää. Tässä kontekstissa, jossa uskon Antin näitä ajatuksia käsittelevän, on kyse siitä, tarjoaako koulu, siis perusopetus, kasvavalle ihmiselle oikeudenmukaisia mahdollisuuksia.
PoistaYmmärrän sen kummemmin perustelematta, pintatasolla, että tiettyyn kulttuuriin kasvanut ihmisryhmä voi ryhmän tasolla käyttäytyä täysin toisin kuin jokin toisenlaisessa kulttuurissa kasvanut ryhmä. Näiden ryhmien keskimääräinen käytös voi olla myös arvotettavissa. Uskon, että yksilöt, jotka lapsesta saakka kasvavat esimerkiksi Isis-järjestön aivopesussa todennäköisesti kehittyvät ryhmäksi, joka monen muun ryhmän kannalta voi olla hyvinkin vahingollinen. Kukaan ei ole käsittääkseni kuitenkaan saanut aukottomasti todistettua, mikä osa tuosta lopputuloksesta on geneettistä, mikä kulttuurista.
On yksi asia pohtia, kuinka toisille vahingollisen ryhmän toimintaan voitaisiin vaikuttaa. Toinen asia on pohtia, kuinka yksittäistä ihmistä, jonka syystä tai toisesta halutaan oppivan pois kulttuurissaan opituista ajatuksista voitaisiin auttaa. Kolmas asia on ymmärtää, että tekstissä kuvattu alitajunnan toiminta voi joskus uhata myös niitä lapsia, jotka kasvavat täysin toisenlaisessa (hyväksyttävämmässä) kulttuurissa. Jos Suomessa kasvanut lapsi, jolla ei ole aavistustakaan jonkun ryhmän X aivoituksista, tulee kohdelluksi mahdollisena ongelmana vaikka sitten muiden sitä tiedostamatta, on tämä epäkohta, joka ainakin kasvatuksen ammattillaisten pitäisi pystyä edes jollakin tasolla huomioimaan.
Käsittääkseni tästä oli kirjoituksessa kyse. Ihmisten, etenkin aikuisten tekoja saa varmastikin arvottaa. Ei kuitenkaan liene kriittisen älymystönkään mielestä väärin, jos saadaan kaivettua esiin, millaisista tiedostamattomista rakenteista nuo arvostukset kumpuavat. Tällöin noita arvostuksia luulisi olevan helpompi kriittisesti ja älyllisesti arvioidakin.
Toivotan Halla-ahon, ja yhtä hyvin kenet tahansa, tänne argumentoimaan, miksi seitsemänvuotiasta Suomessa syntynyttä, sanotaan vaikkapa somalitaustaista, tulisi kohdella ensisijaisesti sen mukaan, miten somalilaiset Suomessa tai Somaliassa keskimäärin käyttäytyvät. Onko koulun syytä pidättäytyä sovittelemasta yhteen vallitsevaa kulttuuria sekä kyseisen lapsen perheessä olevaa kulttuuria? Onko olemassa jokin looginen perustelu, miksi kyseiselle lapselle tulisi tarjota mahdollisuuksia ennen kaikkea hänen taustansa mukaan, ei hänen yksilöllisten ominaisuuksiensa? Jos ryhmä X on parempi kuin ryhmä Y, eikö ylhäältäkatsovan ryhmän X jäsenen luulisi nimenomaan loogisesti ajattelevan, että muokkaamalla yksittäin ryhmän Y jäsenten ominaisuuksia lähemmäs ryhmän X jäsenten ominaisuuksia kehittyisi ryhmä Y keskimäärinkin paremmaksi, jos kerran paremmuus on absoluuttisessa mielessä kriittisen älymystön mielestä mahdollista arvioida? Ja sama vielä rautalangasta: ajatteleeko kriittinen älymystö siis, että jos "huonompia" ryhmiä kohdellaan huonommin, siitä seuraa jotakin parannusta asioihin? Jos, niin mitä, ja minkälaisin mekanismein?
Kiitos Laura.
VastaaPoistaHalla-ahot yms. ovat varmasti sitä mieltä että ketä tahansa somalitaustaista, tai minkä taustan omaavaa tahansa, seitsenvuotiasta tai kaksikymmentäseitsemänvuotiasta jne. tulee kohdella kuten kaikkia muitakin, sehän on nimenomaan se länsimainen ohittamaton perusarvo numero yksi. "Huonompia ryhmiä" ei tule kohdella huonommin, vaan vähintään yhtä hyvin kuin muitakin, ilman syrjintää, ilman rasismia, ilman ennakko-oletuksia.
Kysymys on maahanmuutto-kriittisyyden ja rasismin tahallisesta sotkemisesta keskenään. "Halla-ahojen" perusväittämä on, että ei ole olemassa enää mitään järkevää perustetta jatkaa avoimen maahanmuuton politiikkaa. Ne syyt on esim. Scriptassa hyvin esitetty ja aika yllätävissäkin ( ehkä myöhemmin asiassa esiin tulevissa valtiollisissa) piireissa oikeiksi katsottuja. Tulee nyt mieleen vaikkapa valtionvarainministeriö. Puhe tulevasta työvoimapulasta on poliittiinen ja tarkoituksellinen kupla. Se tiedetään jo monella suunnalla. Puhe työpulasta on totta. Näissä olosuhteissa on järjetöntä houkutella maahamme ihmisiä elinaikaiseen työttömyyteen, syrjäytymiseen, tulonsiirtojen objekteiksi; tulonsiirtojen joihin ei enää ole varaa. Vanha Eurooppa kykeni vastaanottamaan uusia asukkaita, nykyinen vajoava Eurooppa kykenee tarjoamaan vain ghettoja. Ihmisarvoista elämää on tuettava omissa lähtömaissa.
Kaikki eivät ideologisista syistä tätä em. myönnä. Siksi maahanmuuton-arvostelijoista tehdään läpinäkyvillä kielipeleillä "rasisteja." Kukapa sellainen haluaisi olla. Varsinkaan kun ei sitä ole. Mistään rohkeusdebatista ei ole kyse. Ellei sitten rohkeutta ole ajatella niin kuin miltä todellisuus reealimaailmassa näyttää.
Itse koen esim. Halla-ahon argumentit realistisina, maltillisina, järkevinä, ajateltuina jne. Mitään ääri-etuliitettä on mahdotonta kuvitellakaan maahanmutto-kriitikoiden eteen. Sen sijaan vapaan maahanmuuton puolustajien kiivaassa argumentoinnissa koen pelottavia sävyjä, toisella tapaa ajattelevien marginalisointia, demonisointia...
Jokainen hiemankin esim. poliittista historiaa lukenut kuulee tässä debatissa deja-vu - ilmiön kaikuja. Niin, mistä...?
Rautalangasta. 1. Halu rajoittaa maahanmuuttoa esim. taloudellisista syistä ei ole rasismia, vaan talouspoliittista ajattelua. 2. Halu säilyttää eurooppalainen kulttuuriperimä ei ole rasismia vaan sosiologiasta tuttu käyttäytymisnormi jossa yhteisönsä merkittäväksi kokema ihminen haluaa jatkaa yhteisönsä traditiota, ideoita ja hyväksi koettua elämää sukopolvelta toiselle. 3. Maahanmuuttokeskustelu on ok, tärkeää ja maahanmuuton puolustaminen on arvokasta; kunpa koko debatti tapahtuisi vain ilman rasismi-sanaa, ainakin silloin kun siitä ei ole kysymys.
t. vihreä varavaltuutettu, humanisti henkeen ja vereen
Kiitos ajatustesi selventämisestä! Vaikka tämä blogi ei olekaan nimeltään Maahanmuuttopesula, en voi vastustaa kiusausta vielä jatkaa keskustelua.
PoistaKuten ylempänäkin olen maininnut, on maahanmuuttokeskustelu mielestäni tulehtunut ja se on julkisessa tilassa pitkälti degeneroitunut tilanteeseen, jossa osapuolet lähinnä haukkuvat toisiaan rasisteiksi/mokuttajiksi. Tämä on sääli, sillä maahanmuutto on tärkeä aihe, josta kenenkään ei pitäisi kuvitella tietävänsä lopullista totuutta. Vastapuolen argumenteista löytyy yleensä paljon hyvää. Yksi esimerkki: Työperäisestä maahanmuutosta ei pitäisi keskustella samoilla argumenteilla kuin humanitäärisestä. Maahanmuuttokriitikot yleisesti ottaen tuntuvat tajuavan tämän, mutta maahanmuuton puolustajilta se tuntuu välillä unohtuvan.
Ja olen kanssasi samaa mieltä siitäkin, että jos joku kutsuu Halla-ahoa "ääri"-miksikään, on tämä henkilö elänyt aikamoisessa kuplassa: olen lukenut useita... sanotaanko mielenkiintoisia blogeja, joiden kirjoittajiin verrattuna Halla-aho on suorastaan kukkahattutäti.
Maahanmuutto ja monikulttuurisuus eivät kuitenkaan ole sama aihe. Vaikka maahanmuutto Suomeen lopetettaisiin kokonaan tällä minuutilla, olisi meillä huomenna maassa kuitenkin täysin samat vähemmistöt kuin tänäänkin. Siksi ei ole mitenkään ristiriitaista vastustaa maahanmuuttoa mutta samalla suhtautua suvaitsevasti ja humaanisti maassa tällä hetkellä oleviin vähemmistöihin. Jos olen tulkinnut kommenttisi oikein, lienet suunnilleen näillä linjoilla.
Suurin ero meidän välillämme taitaa olla se, että minä en koe, että meidän kulttuurimme olisi uhattuna. Monet maahanmuuton vastustajat mielestäni aliarvioivat länsimaisen/pohjoismaisen/suomalaisen kulttuurin elinvoimaisuuden. Ovatko liberaali demokratia ja pohjoismainen tasa-arvo todellakin niin heikkoja rakenteita, että mamuvähemmistöt voivat ne kaataa? Itse en sellaiseen usko, ja siksi heilutan luottavaisesti lippua integraation puolesta.
Kiitos Antti, olemme ihan tolkun miehiä tässä asiassa sittenkin molemmat. Hyvä että ymmärrät asioiden sävyjä. Vähemmistö ei kaada tietenkään mitään, ei näillä prosenteilla mutta laskelmat lähitulevaisuudesta kertovat jo muuta. Meidän valkonaamojen määrä kumuloituu jyrkästi alas, ja veljiemme muualta, jyrkästi ulos. Lopputulema tiedetään jo tarkasti mm. ministeriöissä. Ankekdootti: jo nyt Oslon yleisin miehen nimi on Muhammed. Sitten on ihan arvomaailmakysymys onko väestön osittainen tai isompikin vaihtuminen mikään ongelma. Se on jokaisen omatunnon asia ja molempia kantoja tulee kunnioittaa. Tiedän hyvin mitä itse tekisin afrikkalaisena jos perheeni olisi uhattuna, tulisin Eurooppaan pilvilinnojen toivossa hinnalla millä hyvänsä. Harmi vain että Euroopalla ei ole enää mitään oikeaa ja hyvää mitä tarjota (ajattelen siis että t y ö on se, mitä ihmiset haluavat). Iso osa maahanmuutosta perustuu lähtömaissa väärään tietoon. Eurooppa on monessa mielessä, myös taloudellisesti, vajoava manner.
VastaaPoistaEhkä meidän on vain hyväksyttävä maailma joka muuttuu lähivuosikymmeninä totaalisesti. Itse kuitenkin pidän suuressa arvossa sekä suomalaisia että eurooppalaisia arvoja, tiedettä, taidetta, kulttuuria, uskontoa. Irratioonali maailma ei ole varmastikaan parempi.
Mutta hyvää jatkoa Antti. Kyllä tästä selvitään. Ja se rasismi. Se on rikos. Punavihreä naivismi on siihen verrattuna vain hassu kulttuurinen meemi. Tosin naiveimmilaan se voi olla myös hyvin vaarallinenkin.
t. vihreä varavaltuutettu
"Itse kuitenkin pidän suuressa arvossa sekä suomalaisia että eurooppalaisia arvoja, tiedettä, taidetta, kulttuuria, uskontoa."
VastaaPoistaKomppaan tätä. En edes yritä väittää olevani suvaitsevainen. Kannatan sukupuolten välistä tasa-arvoista kohtelua, seksuaalivähemmistöjen oikeuksia ja laajoja yksilön oikeuksia, luonnonsuojelua ja perustelevaan ei-uskonnolliseen ajatteluun perustuvaa yhteiskuntaa.
Sen sijaan en suvaitse asioiden perustelua uskonnolla ja tästä nousevaa ajattelua. Voin yrittää ymmärtää sitä, mutta Suomeen en sitä tahdo. Siksi myös vastustan maahanmuuttoa, joka vaikuttaa kielteisesti yllä mainitsemiini arvoihin. Kysymys ei ole ihon väristä tai poikkeavista arkitavoista vaan syvemmistä asenteista ja ajattelun perusteista.