Kirjoittajat: Eero Antila, Tytti Järvinen, Juho Kettunen, Salla Kilpinen
Viime syksynä tietojenkäsittelytieteen ainedidaktiikan opiskelijoiden ryhmämme järjesti ohjelmointikoulutusta luokanopettajaopiskelijoille. Ajatus tällaisesta koulutuksesta kumpusi tulevan uuden opetussuunnitelman perusteista [1], joissa ohjelmointi tuodaan osaksi matematiikan opetusta jo alakouluikäisille. Ensimmäisen kahden luokan kohdalla OPS:n [1] perusteissa sanotaan mm. seuraavaa:
Oppilaat saavat ja jakavat keskenään kokemuksia digitaalisen median parissa työskentelystä sekä ikäkaudelle sopivasta ohjelmoinnista.
Tutustuminen ohjelmoinnin alkeisiin alkaa laatimalla vaiheittaisia toimintaohjeita, joita myös testataan.
Meidän omassa koulutuksessamme me ”opettajat” heiluimme luokan edessä milloin ”oppilaiden” ohjaamina robotteina, milloin oppilaita hetkuttavina jumppaohjaajina. Tarkoituksena oli tutustuttaa luokanopettajat ja heidän kauttaan lopulta lapset ohjelmoinnin loogiseen ajattelutapaan ja sen yksinkertaisimpiin rakenteisiin.
Myöhemmille alaluokille OPS [1] ohjeistaa:
Suunnitellaan ja toteutetaan ohjelmia graafisessa ohjelmointiympäristössä.
Ohjelmointia kokeillessaan oppilaat saavat kokemuksia siitä, miten teknologian toiminta riippuu ihmisen tekemistä ratkaisuista.
Koulutuksessamme tutustuttiin yksinkertaiseen ohjelmointipeliin nimeltä Lightbot [2], jolla pääsee kokeilemaan pelin kautta komentojen ja näin pienten ohjelmien tuottamista. Kehittyneimpänä asteena esittelimme MIT:n kehittämän graafisen Scratch-ohjelmointiympäristön [3], jolla pystyy hyvin helposti tuottamaan omia pieniä ohjelmia. Tätä ohjelmaa käytetään yleisesti Yhdysvalloissa ohjelmointiopetuksessa.
Yläluokilla opetus siirtyy kohti vielä syvempiä sisältöjä [1]:
Oppilas osaa soveltaa algoritmisen ajattelun periaatteita ja osaa ohjelmoida yksinkertaisia ohjelmia.
Ohjelmointia harjoitellaan osana eri oppiaineiden opintoja.
Syvennetään algoritmista ajattelua. Ohjelmoidaan ja samalla harjoitellaan hyviä ohjelmointikäytäntöjä. Sovelletaan itse tehtyjä tai valmiita tietokoneohjelmia osana matematiikan opiskelua.
Mitä iloa tällaisesta koulutuksesta on? Pitääkö ohjelmointia todella opettaa jo alakouluissa? Ehdotus ohjelmoinnin tuonnista jo alakoulun oppisisältöihin osana tieto- ja viestintätekniikan osaamisen kehittämistä nousi esiin vuonna 2013 [4, 5], jolloin siihen reagoitiin enemmän ja vähemmän älykkäästi [6]. Kommentoineiden puolustukseksi sanottakoon, ettei asian tarkempi sisältö ollut silloin vielä selvillä. Vastustajien mielipiteet eivät kuitenkaan ole muuttuneet perustellumpaan suuntaan senkään jälkeen, vaan argumentointi on yleisesti linjoilla: ohjelmoinnista ei ole hyötyä, luokanopettajat eivät ole päteviä sitä opettamaan ja päättäjät eivät ymmärrä tietotekniikasta tai ainakaan sen opettamisesta mitään. Valitettavasti tällaisia perusteluja voi esittää melkein mistä tahansa kouluaineesta.
Joidenkin kommentaattoreiden mielestä tässä mennään jälleen yhden hypen ja talouselämän virtauksen perässä, suomalaisten pelitalojen nosteessa: puhutaan tuhansien ICT-alan työpaikkojen vajeesta [5], ja saihan Nokiakin insinöörinsä, kun niitä tarvitsi. Mutta Rovion kiukkuisten pulujen lento on alkanut jo vahvasti hiipua, eivätkä välttämättä muutkaan tämän päivän pelijätit ole enää maisemissa silloin vuosien päästä kun nuo syksyn 2016 koululaiset siirtyvät työelämään. Suomen peliteollisuus voi olla silloin pelkkä kaunis muisto. Kilpailukykyyn vaikuttava elementti tässä OPS-muutoksessa on siis hidas, eikä sitä pidäkään nähdä kehityksen ainoana motivaattorina.
Tietotekniikka alkaa kuitenkin nykyään olla jokaisen suomalaisen elämässä mukana, ja ilman merkittäviä muutoksia huikean innovatiivisiin tai kammottavan katastrofaalisiin suuntiin se tulee olemaan sitä enenevässä määrin myös vajaan parinkymmenen vuoden kuluttua. Tietotekniikkaosaamisesta saatetaan puhua jo osana yleissivistystä. On siis merkittävää pysyä tässä kehityksessä laajemmin mukana, koska pelkällä sosiaalisen median osaamisella ei välttämättä työllisty. Tästä voi vastahankainen kysyä, että miksi sitten juuri ohjelmointia pitää opettaa? Eikö sekin vanhene uusien ohjelmointikielien ja vastaavien kehittyessä? Tähän vastaamme, ettei looginen ajattelu vanhene mihinkään. Luovuus ei kuole, vaikka toiminta-alusta päivittyy. Ongelmanratkaisutaidoista on hyötyä aina. Ohjelmointi on vain yksi osa TVT-osaamista, jota nyt kouluihin ajetaan, ja opetettuna matematiikan yhteydessä tuo aineeseen uuden käytännön sovellutuksen.
Uudistuksen tarkoitus ei ole tehdä kaikista koodareita [7]. Kuten em. OPS-lainauksista nähdään, alakoulussa opetettavat sisällöt vasta tutustuttavat lapsia ohjelmoinnilliseen ajatteluun helpoin leikin- ja pelinomaisin keinoin. Meidän pitämämme ohjelmointikoulutus sai luokanopettajaopiskelijoilta hyvää palautetta, ja onnistuimme jopa poistamaan joidenkin pelkoja uudistusta kohtaan. Ainoana selvänä heikkoutena koulutuksessa nähtiin sen vähyys. Jokaiselle opiskelijalle oli tarjolla vain kaksi tuntia koulutusta, koska valitettavasti meillä ei ollut enempään resursseja. Esimerkiksi Turun yliopistossa opetetaan ohjelmoinnin käyttöä matematiikan opetuksessa ihan omalla kurssillaan [8].
Jos ohjelmointiuudistukseen haluaa perehtyä vielä lisää, mikä on ainakin kaikille nykyisille ja tuleville opettajille ihan suositeltavaa, niin hyvä ja kokoava teos aiheesta on Koodi2016-opas ja siihen liittyvä verkkosivusto [5]. Hankkeen takana ovat ohjelmoinnin opetukseen perehtynyt lastenkirjailija Linda Liukas sekä vapaa toimittaja Juhani Mykkänen, ja tukijoiden joukko on laaja: Liikenne- ja viestintäministeriö, Ohjelmistoyrittäjät ry, Sitra, Tekniikan akateemiset TEK, Teknologiateollisuus ry, Startup-säätiö, Diacor, Eficode, Futurice, Reaktor, Rovio ja Supercell. Eli tukea tulee niin valtiolta, järjestöiltä kuin teollisuudeltakin. Asia selvästi nähdään tärkeäksi laajalla rintamalla. Oma lehmä ojassa, huudetaan jälleen keskustelupalstoilla. Kehotamme kuitenkin kaikkia Kamelinvarpaita [6] ja muita vastaavia tutustumaan uuden OPS:n [1] ja Koodi2016-sivuston [5] sisältöihin ja muodostamaan mielipiteensä vasta asiaan perehdyttyään. Ilman perustelujahan voi vastustaa mitä vaan.
Onko se ohjelmointi sittenkään niin kamala ja pelättävä asia?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.