Koulussa pitäisi opettaa vähemmän, mutta paremmin

Kirjoittanut Antti Moilanen, Kasvatustieteen jatko-opiskelija. Kiinnostunut kasvatuksen teoriasta ja didaktiikasta.

Viime aikoina julkisessa keskustelussa on puhuttu koulun oppimistulosten parantamisesta. Lääkkeeksi on tarjottu uusia oppimisympäristöjä ja TVT:tä. Mieleeni tuli pohtia, mitä oppimispsykologinen ja didaktinen tutkimus sanoo opetuksen kehittämisestä.

”How people learn: brain, mind, experience and school” -tutkimusraportin mukaan oppimistieteen tutkimuksista voidaan tehdä kolme keskeistä johtopäätöstä. Hyvässä opetuksessa:

• korostetaan oppilaiden ennakkokäsityksiä,
• aiheita käsitellään syvällisesti tarkastelemalla useita esimerkkejä samasta käsitteestä,
• oppilaille opetetaan metakognitiivisia taitoja.

Toisin sanottuna opetuksessa tulisi ensinnäkin lähteä liikkeelle oppilaiden ennakkokäsityksistä ja niitä tulisi tarkastella tietoisesti, jotta oppilaat voisivat huomata käsityksissään ristiriitoja ja muokata niitä.

Toiseksi opetuksen ei tulisi tähdätä mahdollisimman monien yksittäisten aiheiden kattamiseen, vaan siinä tulisi perehtyä syvällisesti keskeisimpiin käsitteisiin esimerkkien kautta. Useiden aiheiden pinnallisen opiskelun sijasta tulisi pyrkiä harvempien, mutta keskeisempien aiheiden syvälliseen ymmärtämiseen.

Kolmanneksi oppilaita tulisi opastaa siinä, kuinka he voivat oppia mahdollisimman hyvin itsenäisesti. Tutkimusten mukaan kyky oman oppimisen säätelyyn johtaa korkealaatuiseen oppimiseen
 
Saksalainen kasvatustieteilijä Hilbert Meyer esittää niin ikään oppimistutkimukseen nojaten kymmenen kriteeriä hyvälle opetukselle. Hyvässä opetuksessa:

1. opetuksen struktuurit (tavat, säännöt ja roolit) ovat selkeitä,
2. aika käytetään tehokkaasti opetukseen ja opiskeluun, eikä se mene työn organisoimiseen,
3. luokassa on hyvä ilmapiiri (toisia arvostetaan, sääntöihin sitoudutaan jne.)
4. sisällöt ovat selkeitä (tehtävät hyvin määriteltyjä, opetus etenee johdonmukaisesti jne.)
5. kommunikaatio toimii (opetusta suunnitellaan yhdessä, työstä keskustellaan ja oppilaat saavat palautetta),
6. opetuksessa käytetään monipuolisesti erilaisia menetelmiä (sekä itsenäistä että opettajajohtoista opiskelua),
7. oppilaat saavat yksilöllistä tukea (mm. eriyttämistä ja yksilöllisiä opintosuunnitelmia),
8. harjoitukset ovat hyviä (metakognitiivisia strategioita opetetaan, tehtävät ovat selkeitä ja oppilaat saavat apua),
9. tavoitteet ovat selkeitä,
10. oppimisympäristö on hyvin valmisteltu.

Hieman yksinkertaistetusti sanottuna oppimista koskevan tutkimuksen mukaan koulussa pitäisi opettaa vähemmän, mutta paremmin. Lisäksi oppilaiden ennakkokäsityksiin ja metakognitiivisten taitojen opettamiseen pitäisi kiinnittää paljon huomiota.

---

(Teksti on julkaistu alunperin Suomen opettajien ja kasvattajien foorumi -FB-ryhmässä.)